Suojeluskunnan kyläösaston toiminnasta

Suojeluskunnan kyläosaston vetäjänä toimi Antti Sarkaranta, Taavettilan isäntä.

Ampumaratoja oli parikin, toinen vanhan radan päässä Kamppiperällä ja toinen Heinsuolla. Kyläosaston miehet pitivät omia harjoituksiaan ja sen lisäksi osallistuivat kirkonkylän suojeluskunnan toimintaan. Kylän poikaosaston toimintaa johtivat Uuno Alanko ja Arvo Kalliomäki.

Keuruulla toimi ns. ratsastava suojeluskuntaosasto, jonka miehiä ja hevosia oli myös Asunnan-Ampialan kylältä. Alangon Uuno ja Tolpan Heikki olivat sotaväessä ratsujoukoissa, samoin monet muut. Siitä johtui, että tänne perustettiin ratsuosasto. Ratsuosastoon kuului kylältä hevosia Ampialasta kaksi, toista ratsasti Maunuahon Arvi ja toista Kasper, Taavettilasta ja Huttulasta, Tolpan Heikki Jukojärveltä kuului myös hevosineen.

Harjoituksia pidettiin kirkolla ja kerran oli Häkkisissä kolmipäiväisetkin harjoitukset. Hautuumaan kankaalla oli kaviourat, missä Stewen, aluepäällikkö, äkseerasi. Harjoitukset olivat täysiä sotaharjoituksia, oli olemassa hyökkäävä osastokin. Kerran kuukaudessa pidettiin tavallisesti harjoitukset, sen lisäksi olivat pitempiaikaiset leirit. Saarijärvellä oltiin yhteisissä harjoituksissa, esimerkiksi Kasper Ampiala oli suojeluskunta-alokkaana kaksiviikkoisilla kursseilla, mutta ilman hevosta. Kolkanlahdessa, nykyisen metsäkoulun alueella niitä pidettiin vanhan venäläisen sotaväen kasarmeissa.
Suojeluskunta piti myöskin paraateja kirkolla, niihin osallistuivat etunenässä hevoset.

Ratsuväellähän oli yleensä komea univormu, kuten Kasperillakin alokkaana Ypäjällä, mutta suojeluskunnassa ratsuväen erotti ainoastaan ratsuhousuista.

Ampialasta ratsuosastossa oli Hurun-Luru ja Kipin-Kapin. Huttulasta oli Lusu, joka kaatui sodassa Antti Sarkarannan ratsuna ja jolla Alangon Uuno ratsasti kiitolaukkaa. Kerran Jyväskylässä, kilpailussa, jossa Leppämäen Suomenennätys-Veltus voitti, Ossi Ampiala ratsasti kiitolaukkaa Lusulla, joka ihan viimeisessä kurvissa ryöstääntyi, hyppäsi sementtijyrän ylitse ja Ossi putosi männikköön. Pahemmin siinä ei käynyt, mutta palkintoakaan ei tainnut tulla.

Kiitolaukkakilpailut ajettiin Ampialan kylällä Alangosta Moisioon kilometrin matkalla. Tolpan Heikki voitti Hummalla, Järvenpään Tauno ajoi Pirkuleella, Maunuahon Arvi ajoi mustalla Hurun-Lurulla lusikan, mutta Kasper hävisi Kipin-Kapillaan, vaikka harjoituksissa aina voitti. Kasperi sanoi, että "se tamma ryppyili, kun sitä yleisöä oli siinä tien molemmin puolin".

Kilpailut järjesti paikallinen suojeluskuntaosasto ja siihen saivat halukkaat ulkopuolisetkin osallistua.

Asuntajärven jäällä oli ainakin yhdet kilpa-ajot, mutta toisella kerralla taisi tulla jäälle liikaa vettä.

Vuosittain järjestettiin ns. prosenttihiihdot, joilla pyrittiin kilpailemaan toisten suojeluskuntaosastojen kanssa paremmuudesta. Niihin ottivat osaa myöskin lotat. Hiihtoreitti alkoi aina joko Taavettilasta tai Huttulasta ja kiersi Heinäperän kautta. Matkan varrella Heinämäessä tarjottiin kahvit ja päätepisteessä Huttulassa tai Taavettilassa keittoa, jonka talot tarjosivat lottien avustuksella. Ainakin kerran oli Huttulassa ollut lihakeittoa tarjoilemassa lotta Esteri Lappi. Matkan varrelta saattoi liittyä mukaan, koska kotiinhan oli kuitenkin takaisin hiihdettävä.

Suojeluskunnalla oli eri puolilla ampumaratoja, esimerkiksi Riihimäen Heinsuolla, jossa tehtiin oikein kolmelta sivulta hirsistä suolla täytetty patteri ja sadan viidenkymmenen metrin päässä oli ampumataulut.

Niilo Järvenpää voitti usein ampumakilpailuja ennenkuin menetti silmänsä perunakoneen kiven päällä kallistuessa ja kalikan osuessa silmään.

Ampialan kylällä Ampinkydöllä oli myöskin ampumarata.

Aihe

Keuruu, kylät, suojeluskunnat, kilpailut, ratsastus, ammunta, hiihto, muistelu, muistot, kokemuskerronta, hevonen

Klikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.

Kuvaus

Tekstissä kerrotaan suojeluskunnan kyläosaston toiminnasta Ampialan, Asunnan ja Huttulan kylillä .

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Julkaisija

Keuruun kaupunginkirjasto

Aikamääre

1900-luku

Luontiajankohta

1991