Joulumuistoja Haapamäeltä

Haapamäen keskustan monilla kauppaliikkeillä oli enne jouluikkunansa, joita kierrettiin ihailemassa. Ne paljastettiin katsojille viimeistään itsenäisyyspäivän jälkeen. VR koristeli asemansa joulukuusilla. Rataosasto toi Haapamäen aseman eteläpäähän jouluksi ison kuusen, johon laitettiin kauniit jouluvalot.

Kansakoulun joulujuhla oli nimeltään kuusijuhla. 1940-1950-luvun alussa juhla pidettiin Suojalla. Uuden kansakoulun valmistumisen jälkeen juhla siirtyi koululle, mutta siltikään juhlaan ei kaikki oppilaat kerralla mahtuneet. Joulupukki vieraili juhlassa ja jokainen sai pussin, jossa oli piparkakku, pulla ja omena.

Joukko koululaisia pääsi kerran Suojan kuusijuhlasta kotimatkalla rekikyytiin. Reki kuitenkin joutui luisuun ja kaatui. Kaikki kyytiläiset paiskautuivat pois kyydistä lumihankeen. Yksi taisi olla hetken aikaa tajuttomanakin. Siitä kuusijuhlamatkasta jäi lopun elämää kestävä jännittävä muisto!

Kerran 1950-luvulla jokaisen koululaisen tuli antaa kuusijuhlassa ennalta määrätylle tietylle oppilaalle lahja. Yksi lahjoista oli käytetty, noin puoleen mitastaan kulunut lyijykynä. Lahjan antajasta se oli kelpo lahja. Saaja kyllä ihmetteli, eikö pussissa mitään muuta ollut. Sodan jälkeen pienikin lahja oli kyllä merkkitapaus.

Kerran 1960-luvulla koulun joulujuhlassa oli lauluesitys. Esiintyjä oli saanut juhlaa varten turkoosin, kaksiosaisen villapuvun. Jalassa oli uudet monot, ja äidin kutomat villasukat muodikkaasti monojen päälle varret käännettyinä. Esitys meni hyvin. Sen jälkeen esiintyjän äiti päivitteli, että miten hävetti, kun tytöllä oli vain monot jalassa, eikä juhlakenkiä ollenkaan. Vaikka uudet monot olivat tytön mielestä niin hienot!

Yhteiskoulun sali koristeltiin jo ajoissa ennen joulujuhlaa. Koristelusta vastasi 1940-1950-luvuilla Teinikunta. Salin katosta roikkui lankoihin pujoteltua pumpulia kuin lumisadetta. Yhteiskoulun salissa pidettiin myös joulujumalanpalvelus joulupäivän iltana vuoteen 1952 saakka. Papit tulivat Keuruulta junalla pitämään jumalanpalvelusta, kuinkas muuten!

Ahkerimmat kirkossakävijät ehtivät käydä kaksi kertaa joulukirkossa. Aamulla pääsi kuuden junalla klo 7 alkavaan jouluaamun jumalanpalvelukseen Keuruulle. Jouluiltana oli sitten jumalanpalvelus yhteiskoululla. Toki myös hevosella mentiin Haapamäeltä Keuruulle joulukirkkoon. Se oli kylmää kyytiä, varsinkin jalaksilla matkaaville. Joskus mentiin kirkolle tutuille yöksi jo jouluyönä. Silloin oltiin ajoissa jo aamulla valmiina joulukirkkoon.

1940-luvulla oli useita runsaslumisia talvia. Joulukirkkoon piti päästä, vaikka pienelle pojalle lunta oli välillä vyötärölle saakka. Osan kotimatkasta pääsi naapureiden reen kyydissä, mutta vielä jäi tullessakin kahlattavaa matkaa paksussa hangessa.

Haapamäen ensimmäinen oma joulukirkko oli vuonna 1953 jouluna. Uusi kirkko oli tupaten täynnä ja osa joutui seuraamaan jumalanpalvelusta kirkon eteisestä. Hankalahan siinä oli seistä, ja seinään tuli nojailtua. Kävipä sitten niin, että pikkupojan uusi ulsteri oli joulukirkon jälkeen selästään ihan valkeassa maalissa. Upouudet seinät eivät olleetkaan vielä aivan kuivuneet. Vielä 1970-luvulla kirkko oli jouluna niin täynnä, että seurakuntasali oli otettu käyttöön ja silti jokaisella paikalle riitti istujia. Riihostakin käveltiin joulukirkkoon. Onhan se vähän kummallista, että kun saatiin auto, niin ei enää jaksettu kirkkoon mennä.

Aattona käytiin haudoilla. Hautausmaalla pidettiin myös hartaus. Sodan jälkeen sankarihaudoilla käynnit olivat tunteikkaita, sillä kaatuneiden muisto oli vielä kipeänä mielessä ja sotamuistot tulvivat mieleen. 1972 jouluna ei ollut juurikaan lunta. Maa oli sula, vain käytävien kohdat olivat hautausmaalla jäiset. Kuutamossa maisema oli mieleenpainuva.

Joulupukki oli odotettu jouluvieras lasten kotona. Ei pukilta paljon lahjoja herunut, mutta toivottu vieras tämä oli. Laulaa pukille piti. Kummallista oli, että pukki tuli aina juuri kun isä oli viemässä hevoselle heiniä tai eno lähti talliin hevosta katsomaan. Joulun aika on ihmeitä täynnä!

Aihe

Keuruu -- Haapamäki, joulu, jouluperinne, juhlaperinne

Klikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.

Kuvaus

Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee joulunviettoa 1930-luvulta aina 1970-luvulle saakka.

Julkaisija

Keuruun kaupunginkirjasto